Tammikuun summausta eli vettä, vettä, vettä

Viime lokakuussa alkanut sormivamma oikean käden keskisormen ensimmäisessä nivelessä on alkanut vihdoin osoittamaan todellisia parantumisenmerkkejä. Osaksi tästä saattaa johtua siitä, että aloin käyttämään tuttujen suosituksesta MSM-jauhetta, mitä myydään lähes kaikissa luontaistuotekaupoissa. Lyhyestä tämän erittäin epämielyttävän makuisen rikkiseoksen sanotaan osallistuvan luusto, lihaksiston ja nivelten rakennukseen yhdessä proteiinin ja muiden aineiden kanssa. En osaa sanoa, onko pelkästään aineesta ollut hyötyä vai onko vihdoin aika alkanut korjata tekemisiä sormessa. Kuitenkin viikko sitten pääsin ensimmäisen kerran varaamaan kunnolla painoa oikealle kädelle pienemmistä otteista. 

Kiipeily on siis ollut lokakuusta lähtien vähemmän kovempaa sisällä, mutta toisaalta olen kiipeillyt ja tehnyt muuta treeniä jatkuvasti. Samalla tässä on tullut luettua suhteellisesti liian paljon kiipeilyblogeja ja katottu liikaa filmejä erityisesti Lofooteilta. Kuume päästä kiipeämään takaisin kallioille on erittäin kova, vaikkakin tuntuu siltä, että ei ne kaikki viime vuoden projektit ole siitä mihinkään helpottuneet tai otteet kasvaneet. 

Treenauksen kannalta turhaa varusteiden hankkimistakin olen onnistunut tekemään. Vuoden päivät pohtineena tilasin vihdoin itselleni sykemittarin ja tiettyjen pohdiskeluiden päätteeksi painoin tilausnappia, kun ostoskorissa oli Suunto Ambit3 Peak. Ehkä kallis investointi, ehkä ei. Totesin kuitenkin harrastavani jo sen verran tarpeeksi urheilua ja omaavani tiettyä tavoitteellisuutta, että saatan tuollaisella hankinnalla jotain hyödyllistäkin tehdä. Lisäksi kesän kallioseikkailuja varten kaappiin ilmestyi La Sportivan TC Prot kokoa 43. 

Menin lisäksi lyömään vetoa kaverin kanssa painonpudotuksesta, mutta siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.