Muovin puristamista ja muuta mukavaa

Viimeiset kolmisen viikkoa on sisältänyt aikasta paljon kiipeilyä muovilla eli sisätreeniä. Viime blogitekstissä valittelin kuinka voimaa ei oikeastaan ole ollenkaan kesän jäljiltä. Onneksi kaverit kannusti, että ne voimat tulee onneksi nopeasti takaisin kunhan vaan jaksaa treenata. No nyt vihdoin perjantaina voin todeta, että jotain kehitystä on tapahtunut vaikka en mitään mieletöntä treeniä ole muka tehnyt. Hieman ajattelin kuitenkin analysoida mitä on tullut tehtyä.

Treenin pitää tuntua

Usein sisätreenit menee siihen, että kruisailee suht helppoja reittejä ylös ja ei panosta sen enempää vaikeisiin (sellaisiin siis mihin joutuu käyttämään enemmän kuin pari yritystä). Tämä voi toimia määrätreenistä, mutta jos haluaa voimaa, niin ei taida olla mitään järkeä. Olen tehnyt nyt lukko- ja kampustreenejä eli jos on niitä helppoja kiivetty niin on jokaiseen otteeseen lukotettu ja alaspäin sitten kampusteltu mikäli mahdollista. Lisäksi on otettu itseä niskasta ja alettu treenaamaan niitä vaikeampia reittejä. 

Oheistreeni

Gimme Kraft-kirjasta on tullut otettua muutamia vinkkejä oheistreeniksi. Core, selkä ja olkapäät ovat olleet erittäin tiukalla kuurilla ja väittäisin, että coren treenaamisella on ollut erittäin paljon merkitystä kiipeämisen kannalta. No niinhän tosta on kaikki sanonut, miksi sitä ei sitten vaan voisi uskoa.

Ei se määrä vaan laatu

Treenimäärä on pysynyt keväästä samana tai ehkä hieman pienentynyt, mutta olen jaksanut kiinnittää laatuun huomiota. On tehty sitä omaa maksimia ja niitä vaikeita reittejä. 

Oheistreenistä puheenollen niin vasen polvi päätti alkaa aristelemaan ja tuntumaan siltä, että juoksijanpolvi-syndrooma olisi käsillä. Eli ei mitään juoksulenkkejä nyt hetkeen. Tämä ei ehkä ollut se odotetuin juttu tälle syksylle, sillä tykkään juosta tuolla ulkona syksyisin, kun on paljon happea ilmassa ja lämpötilat sopivalla tasolla.

Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja kävin ostamassa vaippapöksyt pyöräilyyn vihdoinikin. Tänään tuli heitettyä sellanen 60km lenkki parin kaverin kanssa Bodom-järven maastossa. Ja täytyy sanoa, että olisi pitänyt ostaa ne pöksyt jo aikoja sitten, sillä sen verran parannusta tuli ajomukavuuteen.